analytics

Rikala, Halikko

Halikossa on sijainnut kuuluisa kaalikaupunki, Rikala. Se, mistä paikkakuntalaiset tuon lempinimen ovat keksineet, ei ole enää tiedossa. V.J. Kallion vuonna 1930 julkaisemassa Halikon historiassa epäillään sanalla voineen olla joku kytkös Gotlantiin, jonka kanssa Rikalalla oli kiinteät kaupankäyntisuhteet.

Rikala oli itseasiassa Kihisten-, Puotilan-, Kirkon- ja Rikalanmäen muodostama kauppapaikka, jonka satama lienee sijainnut Rikalanmäen alapuolisella joenrannalla. Alueelta on tehty runsaasti löytöjä, mm. puolisensadan tutkitun haudan kätköistä on saatu esiin aseita, hopearahoja, tekstiilien fragmentteja ja tietysti aseita.

Se, voidaanko Rikalan sanoa olleen varsinainen kaupunki, lienee mielipidekysymys. Todennäköisemmin on ollut kyse vilkkaasta satamasta, jonka läheisyydessä ilmeisen varakkaat kauppiaat ovat asuneet.

J. R. Aspelin antoi jo 1880-luvulla tietoja eräästä hyvin mielenkiintoisesta näkökohdasta. H. A. Reinholmin tietoihin perustuen hän kertoo 1800-luvun alussa Rikalanmäellä olleen paitsi torppia ja itsellisiä niin myöskin kahdeksan taloa. Näiden talojen nimet olivat seuraavat;

Kylän läpi kulkevan kujanteen pohjoispuolella olivat Posti, Pormestari l. Seppä ja Kylänlapsi. Eteläisellä puolella taasen sijaitsivat Tullnääri, Viskaali, Kestalo, Söökäri ja Räntmestari.

Kylänlapsi termi oli 1800-luvun lopulla unohtunut, mutta Mikael Agricolan Uudessa Testamentissa vuodelta 1548 sanaa käytetään puhuttaessa kaupunginpalvelijasta (Apostolien teot 16; 35). Kun tähän lisätään loogisemmat talojen nimet Tullnääri ja Viskaali, voidaan melko huoletta todeta jonkinasteisen muiston ikivanhasta kauppapaikasta/kaupungista säilyneen läpi vuosisatojen. Siksi voimakas on paikan merkitys ollut.

Rikalan tuhoksi koitui aikanaan maannousu, joka teki sen satamasta kulkukelvottoman. Tätä kautta myös lausahdus "mennä Halikon kautta Ruotsiin" menetti vähitellen merkityksensä.

Rikalan historiasta löytyy runsaasti lisätietoja ihan internetinkin avulla - kokeile vaikka tätä!




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus