analytics

Kova kohtalo

Karjalohjan Lohjantaipaleen Ylhäisten rusthollin isäntänä oli 1800-luvun alkupuolella Henrik Karell, joka oli naimisissa Pyölin kylästä kotoisin olleen Lisa Öhmanin kanssa. Ylhäisten talossa heille syntyi seitsemän lasta vuosien 1815-1830 välisenä aikana.

Esikoisena syntyneestä tytär Eva Stinasta tuli emäntä Tammiston Isotalon ratsutilalle. Pikkusisko Anna Lisa meni naimisiin Nummen Järvenpään kylän Jukon isännän, leskimies Johan Helinin kanssa. Johanin ensimmäinen vaimo oli ollut Sofia Amnell. Eva Stinan ja Anna Lisan nuorimmainen sisko Engla Johanna sai puolisokseen naapurin eli Lohjantaipaleen Kattlan isännän, Henrik Johan Nybergin.

Henrik Karellin ja Lisa Öhmänin pojista Emanuel ja Nils Henrik kuolivat lapsena. Vuonna 1823 syntyneen
Jakobin myöhemmistä vaiheista ei itselläni ole havaintoa.

Sen sijaan vuonna 1824 syntyneestä Ulrika Gustava Karellista löytyy eräitä hyvin synkkiäkin tietoja. Aluksi kaikki näytti menevän mainiosti. Hän avioitui Samuel Anders Engbergin kanssa, joka oli kotoisin Siuntion Antbyn kylästä. Samuel Andersista leivottiin samantien Ylhäisten uusi rusthollari appensa Henrik Karellin tilalle. Henrik oli syntynyt 1787, joten häntä alkoi jo ikä painaa. Pariskunnan taipaleesta Ylhäisillä ei tullut pitkäaikaista. Heidän ainoa lapsensa Carl Anders kuoli parin vuoden iässä ja jo tätä ennen isä Samuel oli itse päättänyt päivänsä hirttäytymällä. Aikakirjojen mukaan tähän saattoi olla syynä vaimon uskottomuus miestään kohtaan. Tämä tapaus sattui toukokuun lopulla 1847, mutta jo saman vuoden maaliskuussa Samuel Anders oli käräjäoikeuden päätöksellä laitettu holhouksen alaiseksi. Holhoojiksi Lohjantaipaleen Rosenäsissä pidetyssä istunnossa määrättiin puoliso Ulrika Karell sekä rusthollari Carl Ekqvist.

Leski Ulrika Gustava nai sitten vuonna 1850 Henrik Johan Öhmanin, joka oli Pyölin kylän Lassin talon tyttären, Maria Henriksdotterin avioton poika. Näin hän oli samalla Ulrikan serkku, koska heidän äitinsä olivat sisaruksia Lassilta. Henrik Johanilla ja Ulrika Gustavalla oli kuusi lasta, joista kaksi vanhinta kuoli lapsena. Vuoden 1870 paikkeilla olivat elossa vielä Josefa, Matilda, Anders Johan ja Karl Gustaf, jotka kaikki olivat kymmenen ikävuoden molemmin puolin.

He joutuivat julkisuuteen, kun tuon ajan sanomalehdissä selostettiin äiti Ulrika Gustavaan kohdistunutta tutkintaa tämän pahaksi päässeen mielisairauden takia. Helsingfors Dagbladissa kerrottiin laveasti, miten Samuel Anders Engbergin aikaan oli "yleisesti tiedossa" em. uskottomuus ja miten tämä sitten aiheutti miehen itsemurhan. Kuoleman jälkeen tehdyssä tutkinnassa ei tosin voitu osoittaa tätä todeksi. Päinvastoin kerrottiin lesken tulleen erittäin masentuneeksi tapahtuneesta. Lopulta Ulrika Gustavan masennus johti aikalaisten todellisen mielisairauden puhkeamiseen. Lisäongelmaksi muodostui myös se, että vanhinta elossa ollut lasta lukuunottamatta kaikki olivat syntyneet äidin jo sairastuttua. Onneksi jälkikasvu voitiin todeta terveiksi ja normaalisti kehittyneiksi.

Tytär Matildan syntymän jälkeen Ulrika Gustavan mielenterveys oli järkkynyt niin pahasti, että hän yritti katkaista tyttärensä kaulan veitsellä. Onneksi apu tuli paikalle ajoissa ja muistoksi tapahtumasta pienokaiselle jäi vain pieni naarmu. Kruununvoudin tehdessä tarkastuskäynnin perheen kotiin, voitiin sen huomata olevan sinänsä siistin, mutta sisäilman "ellottaneen" tarkastajaa. Tähän saattoi vaikuttaa laudoilla suljetut ikkunat. Sängyssä ei potilaalla ollut mukavuuksia ja kruununvouti ei ollut saanut vaatimiaan vastauksia Ulrika Gustavalta. Vouti sai myös kuulla läheisiltä, että sairastunut oli rikkonut ikkunat, huonekalut ja vuodevaattet sekä käyttäytynyt "eläimellisesti". Lapinlahden sairaalasta Helsingissä Ulrika Gustava oli taannoin palautettu kotiin parantumattomasti sairaana.

Asiasta konsultoitiin Ylhäisten rusthollissa tuolloin useasti vieraillutta professori W. Lagusta, joka todisti saman kuin muutkin kylän asukkaat nimittäin, että sairaalle oli annettu riittävästi ruokaa, hänen huoneensa siivottiin ja häntä pesetettiin säännöllisesti. Tämän kaiken oli hoitanut Ylhäisten palveluspiika Gustava Andsten.

Asian oli ottanut käsittelyyn kuvernöörinvirasto ja tarkoituksena oli selvittää miten sairaanhoito Karjalohjalla tässä tapauksessa jatkossa järjestettäisiin. Asian lopputulos ei ole tiedossani. Ulrika Gustava menehtyi loppuvuodesta 1872 ja leski Henrik Johan Öhman avioitui sitten Matilda Josefina Ekqvistin kanssa, joka oli Tammiston Isotalon rusthollin tytär ja joka oli ollut naimisissa edesmenneen lukkari Henrik Grönbergin kanssa. Matildan äiti oli Ulrika Gustavan sisar, joten sukulaisuussuhteet mutkistuivat entisestään. Tästä liitosta oli yksi lapsi, tytär.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus