analytics

Paineilma-autosta

Suomenkin lehdistössä uutisoitiin reilut kaksi vuotta sitten ranskalaisen autoinsinööri Guy Negren keksinnöstä, paineilmalla toimivasta autosta. Negre ja intialinen autonvalmistaja Tata sijoittivat hankkeeseen 20 miljoonaa euroa. Negren MDI yhtiö rakensi Nizzan lähellä oleville tehtaillaan muutamia prototyyppejä. Auton tankkaukseen oli tarkoitus käyttää paineilmapulloja ja sadan kilometrin ajon hinnaksi Negren laski noin 75 senttiä.

Guy Negre ei ollut ensimmäinen, joka sai ajatuksen ilmalla toimivista autoista. Jo heinäkuussa 1900 uutisoitiin Suomessa Bostonissa asuneen, ruotsalaissyntyisen insinööri Renstiernan vastaavasta tuotteesta. Hänen suunnitelmansa herättivät aikaan suurta huomiota ja ideasta otti vaarin myös pohatta Wanderbilt. Aikanaan maailman rikkaimpiin miehiin kuulunut miljardööri perusti eräiden muiden herrojen kera erillisen yhtiön Renstiernan ajatusta kehittämään.

Kun asiasta kerrottiin suomalaisissa lehdissä, todettiin "uudella automobiilillä olevan joukon teknillisesti sivistymättömällekin henkilölle helposti tajuttavia etuisuuksia siihenastisiin automobiilikoneisiin werrattuna" - Uusi Aura 15.7.1900, sivu kolme.

Renstiernan auton istuimen alle sijoitettu kone oli 2,5 hevosvoimainen. Käynnistäminen tapahtui yhdellä kammen vetäisyllä mekaanisesti. Käyttökustannuksiksi laskettiin noin viisi penniä peninkulmalta.

Moottorin kokoonpano oli aivan erilainen kuin 1800-luvun lopun muissa automalleissa. Kahteen pystysuorassa olevaan sylinteriin pumpattiin vuorotellen ilmakuplia, jotka tätä ennen olivat kulkeneet kaasua synnyttävää nestettä sisältäneen säiliön kautta. Nämä ilmakuplat räjähtivät vaihdellen männän painaessa ne sylintereihin. Käyttövoima oli hajutonta eikä se synnyttänyt lämpöä. Kahteen koneessa olleeseen säiliöön pystyttiin tankkaamaan ilmaa 300 peninkulman matkaa varten. Keksintöä varten haettiin tusinan verran patentteja.

Silloiset alan ammattilaiset pitivät Renstiernan hanketta parhaimpana, mitä siihen asti oli automobiiliteollisuudessa nähty. Uusien autojen oli tarkoitus tulla Bostonissa katuliikenteeseen muutamien viikkojen kuluessa, mutta historian hämäriin nämä insinööritaidon näytteet tuntuisivat jääneen.

Tämän tarinan kuvituksen on kaivoksissa käytetty veturimalli, joka myös toimi paineilmalla. Tämä oli hyvin kätevää maanalaisissa käytävissä, missä höyryvoimaa ei käytännön syistä voitu hyödyntää.

1 kommentti:

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus