analytics

Kansakoulun juurilla Halikossa

Vuoden 1871 alkupuoliskolla Halikon pitäjässä keskusteltiin kiivaasti kahden tärkeän instanssin perustamisesta; toinen oli kansakoulu ja toinen viinakauppa. Voittajaksi selviytyi tuolla haavaa "wiinapuoti".

Heinäkuun alkupuolella tiedettiin jo lehdistössäkin kertoa asiasta hieman enemmän;

"Pitäjäläisiämme kiitetään siitä, että he ovat hankkineet viinapuodin pitäjäänsä, mutta kansakoulun perustamista vastustetaan kaikin voimin. Älköön myöskään unhoitettako, että kun viinapuoti toukokuun 25. päivän iltapuolella avattiin, oli levinnyt huhu, että se, joka ensiksi ostaisi viinaa, saisi puolen tuopin ilmaiseksi, joka huh oli paikalle tuonut ostajia useammista pitäjistä."

Vaikka kukaan ei saanut mitään ilmaiseksi, meni kauppa oivallisesti ja 100 markkaa karttui laatikkoon sinä päivänä. Helluntailauantaina pantiin viinaan 300 markkaa. Eikä siinä kyllin; naapuripitäjässä Uskelassa löytyy yksi virsta tästä toinen semmoinen puoti, kenties yhtä hyvällä menekillä."

Kansakoulunkin piti tulla syksyksi 1871, mutta eräs "pitäjän mahtavista" ryhtyi keräämään puumerkkejä, joilla asetettiin erityinen komitea vastustamaan mokomaa laitosta. Toisaalta enemmistö talollisista ja pitäjän kartanoiden herrasväki oli koulun suosijoita, joten halikkolaisetkin saivat oman pedagogionsa jo samana vuonna. Oli jo vuotta aiemmin valtio luvannut avustusta tulevan koulun poikien opettajia varten 600 ja tyttöjen opettajia varten 400 markkaa. Halikossa oli  tosin jo päätetty tarjota opettajalle palkkaa seuraavasti;

*vapaat asuinhuoneet
*12 syltä ruotsinhalkoja koulun tarpeisiin per vuosi
*kahden tynnyrin ala viljelykseen sopivaa peltoa
*yhden lehmän suvilaidun
*170 leiviskää heiniä talvirehuksi
*vähintään kuusi tynnyriä rukiita



 Suurimpana esteenä kouluille oli ympäri maata levinnyt iskulause "mitä siitäkin tulee, jos kaikki herroiksi koulutetaan". Monilla talollisilla oli aito huoli siitä, että työvoima katoaa pelloilta ja navetoista, jos perilliset lähtevät koulunpenkkiä kuluttamaan.

Etenkin Varsinais-Suomessa tilanne oli lohduton. Kansakouluja oli vuonna 1871 koko maassa yhteensä 122, mutta vain kolmessa oman entisen Turun ja Porin läänin pitäjässä oli tämä sivistyslaitos. Pitäjiä kyseisellä alueella oli kuitenkin peräti 140! Lehdistössä todettiin hieman ivallisesti, että "kansa täällä jo olisi niin sivistynyt, ettei tarvitse koulua, ei voine kukaan väittää".

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus