analytics

Teijon ruukin uskollinen kanttori

Kiskon Viiarilla sekä myöhemmin Kirkonkylässä asuneen suutari Arvid Åhlstenin ja vaimonsa Anna Stina Lindstedtin lapsista vanhin oli Johan Gustaf. Hän syntyi kesäkuun puolivälissä 1824 Viiarilla, josta perhe muutti pian Kirkonkylään. Johan Gustaf lähetettiin Turun lukkarikouluun, mistä hän sai päästötodistuksen vuonna 1841. Tämä suoritus nousee arvossaan siitäkin syystä, että isä Arvid kuoli jo tammikuussa 1842. Jotenkin leskivaimo Anna Stina on onnistunut pitämään lapsensa koulussa ja hoitamaan perheen muutkin kolme lasta, joista nuorimmainen syntyi 1841.

Lukkarin työtehtävien lisäksi Åhlsten sai opetusta myös haavansidonnassa. Ensimmäiseksi työpaikaksi Johan Gustaf löysi lukkarin ja kanttorin toimen Teijon tehdasseurakunnassa. Tämä tapahtui vuonna 1842. Toista työtä hänen ei koskaan tarvinnut etsiäkään, sillä 1893 Åhlsten palkittiin Suomen Talousseuran pronssisella kunniamerkillä 50 vuoden palveluksesta samassa seurakunnassa.

Vihdoin syksyllä 1896 hän kirjaimellisesti täysin palvelleena jäi hyvin ansaituille eläkepäiville, joista hän tosin sai nauttia vain vuoden verran. Johan Gustaf Åhlsten nimittäin menehtyi joulukuussa 1897.

Aikalaiset muistivat hänet erittäin taitavana särkyjen ja pienten vammojen hoitajana, joka oli aina valmis auttamaan hädänalaisia. Oli sitten päivä tai yö, Åhlsten oli aina valmis auttamaan läheisiään. Eipä ollut siis ihme, että joulukuun kolmantena sunnuntaina 1897 "suuri saattoväki" seurasi vainajan viimeistä matkaa Teijon tehtaan hautausmaalle.

Arvid Åhlstedtin vanhemmat olivat Kiskon Ylötkylän Ollan talollinen Christer Christersson ja vaimonsa Anna Michelsdotter, kun taas Anna Stina Lindstedtin sukuperä on ensi näkemältä hieman ongelmallinen. Kiskon rippikirjojen mukaan hän oli syntynyt 13.10.1801 Karjalohjalla, mutta kyseisenä vuonna kastetuista kolmesta saman nimisestä lapsesta ei Lindstedtin Anna Stina ollut kukaan.

Johan Gustaf Åhlstenin vaimoksi tuli joulukuussa 1844 lietolainen Ulrika Paimander, joka oli syntynyt piika Liisa Heikintyttären aviottomana lapsena Hakulan kylän Ketolassa. Hän tuli Teijolle Turun kautta 1843 ja vuoteen 1864 mennessä oli perheeseen syntynyt yksitoista lasta; Carl Gustaf, Karolina Gustava, Johannes Vitalis, Vendla Josefina, Johan Arvid, Johan Aleksander, Amanda Eleonora, Lars Viktor, Walfrid August, Eva Ulrika ja Alexandra Charlotta Sofia, joista tosin moni kuoli jo pienenä. Isä Johan Gustafin kuollessa oli lapsista elossa enää Karolina Gustava.

Teijolla asui myös Johan Gustafin pikkusisko Anna Lovisa, joka meni 1856 naimisiin ruukkityömies Otto Achrenin kanssa. Ennen Teijolle tuloaan Anna Lovisa oli ehtinyt olla Turun kaupungissa piikomassa. Siellä myös syntyi hänen avioton poikansa Johan Gustaf.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus