analytics

Florinit

Paimion kirkko kesällä 2010
Florinien vanhin tunnettu esi-isä oli Tomas Eskilinpoika, linnankirjurina Turun linnassa. Siinä ominaisuudessaa hänet mainittiin henki- ja laskukirjoissa vuosina 1602-1603. Hänen sinetissään oli kirjaimet TE. Lapsia:

1. Thomas Thomae Florinus, maisteri Wittenbergissä v. 1621, teologian tohtori Turun koulussa, Laitilan khra, valtiopäivämies 1624, Pohjanmaan päärovasti (generalprost).
2. Jacobus Florinus, Paimion khra 1628-59.
3. Martinus Florinus, khra.
4. Kristina Blom (Blum), k. 1635, pso. Lemun khra Ericus Henrici.
5. Nimetön tytär, pso. Turun kauppias Rotger von Munster, haud. 1626, Munsterhjelm-suvun kantaisä.
6. Simon Blom, kauppias.

Tomas Eskilinpojan lapset käyttivät nimeä Blom tai sen latinalaista muotoa Florinus. Syy tähän ei ole selvillä, mahdollisesti voisi kyseessä olla Tomas Eskilinpojan isän sukunimi. Blom tai vastaavan nimityyppisiä henkilöitä esiintyi Varsinais-Suomessa jo aikaisemmin, esim. Turussa kauppiaat Hans 1472, Jakob 1504 ja Henrik Blomenow 1530, kaniikki Jakob Blomen 1500-luvun alkupuoliskolla sekä 1542- 1569 mainittu ja 1564 Raumalla asunut "Pohjois-Suomen" (Vehmaa, Uusikirkko, Laitila, Lapin pitäjä ja Rauma) vouti, Vehmaan ja Maskun tuomarinsijainen Kristoffer Blom. Tomas Eskilinpojan veli oli ehkä se Mats Eskilinpoika Blomm, joka mainittiin katselmuskirjurina eversti Rosenkrantzin komppaniassa 1618-21 ja oli voutina Ylisessä Satakunnassa 1625 alkaen.

Kristina Blom (Blum) avioitui Ericus Henricin kanssa. Ericus oli syntynyt n. 1560 ja hän oli kotoisin Porista. Ericus oli ollut kappalainen Askaisissa ja hän allekirjoitti Turussa vuoden 1593 Upsalan päätöksen. Lemun kirkkoherraksi hän tuli 1615.
Avioliitto Kristinan kanssa oli Ericukselle hänen toisensa, mutta ensimmäisen vaimon nimi jää tuntemattomaksi. Kristina oli kaikesta päätellen runsaasti miestään nuorempi. Kristina kuoli Lemulla 21.10.1635, Ericus 12.5.1636. Lemun kirkossa on Ericuksen ja Kristinan epitaafi, muistotaulu. Kristinalla ja Ericuksella oli ainakin kolme lasta, kaikki pappeja. Mathias Erikinpojasta tuli Mathaeus Erici Florinus, Paimion kirkkoherra. Arvid Florinuksestakin, joka kuoli 1677, tuli kirkkoherra. Jakobista, joka kuoli ennen lokakuuta 1683, tuli kappalainen.

jatkuu....

4 kommenttia:

  1. kl. 1658 Arvid Florinus Arvidus Matthiæ, Pemarensis 1220. Vht: Paimion kirkkoherra Matias Florinus (Matthias Erici, † 1669) ja Elisabet Henriksdotter. Ylioppilas Turussa kl. 1658 [Florinus] Arvid Matthiæ Pemar _ 58. Respondentti 10.4.1668, pr. Petter Bång U182. — Paimion kappalainen 1669. Akaan kirkkoherra 1693. Synodaaliväitöksen respondentti pappeinkokouksessa Turussa 1669, saarnaaja pappeinkokouksessa 1696. † Akaassa 1707.
    Pso: 1670 Susanna Mårtensdotter Schilling (elossa 1719).
    Veli: rykmentinpastori Erik Florinus 798 (yo 1650, † 1656).
    Poika: Kangasalan kirkkoherra, FM Mårten Florinus, myöh. Florin 3652 (yo 1690, † 1731).
    Lanko: Gabriel Schilling 1591 (yo 1662/63).
    Kaima: Hirvensalmen kappalainen Arvid Florinus 2620 (yo 1677/78, † ~1690).
    Viittauksia: HYK ms., Index s. 60b; KA mf. ES 1748 (cc 8) Paimion käräjät 26.–27.8.1669 f. 66; KA mf. ES 3366 (Sääksmäki 1) Urjalan käräjät 26.–27.5.1699 f. 455; KA mf. ES 1970 (nn 14) Lempäälän ja Vesilahden käräjät 26.–27.7.1697 f. 317v (Kyrkioherden ifrån Akas, Ehrewördigh H:r Arfwedh Florinus ... sökt någon Frijheet till Johan Johansons 1820 Rustningz-hemmans oprättande uthi Wijala, hwilket han sigh anträdt att rusta före, som alldeles af Johan är fördärfwat och nu mehra till missbyggnadens ersättiande ingen Egendomb äger, mindre förmår derföre rusta). — K. F. Ignatius, SHS:n pöytäk. 18.1.1883 [Eräs v:n 1658 ylioppilasmeteliin liittyvä jäljennös]. HArk 8 (1884) s. 386; V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 74 (XVIII); V. Lagus, Studentmatrikel. Supplement (1906) s. 17 (XVIII); Consistorii academici Aboensis äldre protokoller II [1654–64] (utg. A. G. Fontell, 1887) s. 367, 507; Turun akatemian konsistorin pöytäkirjat VIII 1699–1705 (julk. T. Carpelan, 1940) s. (313), 464. — C. H. Strandberg, Åbo stifts herdaminne I (1832) s. 89, 89, 315; Släktbok II. SSLS 138 (utg. A. Wilskman, 1918–33) sp. 395 (Florinus II. Tab. 9); J. Vallinkoski, Turun akatemian väitöskirjat 1642–1828. HYKJ 30 (1962–66) #698R, 990D, 2342D, 4019D; Y. Blomstedt ja E. Matinolli, Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1809. SKHST 67:1 (1963) s. 34; J. Aminoff-Winberg, Finska flyktingar i Sverige under stora ofreden (1995) #5966 (1719, leski); Suomen kansallisbibliografia 1488–1700. SKST 642 (toim. T. Laine ja R. Nyqvist, 1996) #309, 740R.

    http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1220

    VastaaPoista
  2. Erkki A Tikkanen29 lokakuuta, 2011 13:23

    "Tomas Eskilinpojan lapset käyttivät nimeä Blom tai sen latinalaista muotoa Florinus. Syy tähän ei ole selvillä, mahdollisesti voisi kyseessä olla Tomas Eskilinpojan isän sukunimi."

    Nimen käyttö selviää Genoksesta vuodelta 1998, Peder Dansken jälkeläiset, taulu 11.

    "Kaniikin (Jakob Blome)ja hänen emännöitsijänsä suhteesta on syntynyt myös tytär, joka on mennyt naimisiin jonkun Eskon kanssa. Sitä todistaa se, että Turun linnankirjuri Tomas Eskilinpoika aloitti uransa Kristoffer Blomen apulaisena 1574, ja Tomaksen pojat käyttivät sukunimenään joko Blom tai latinalaistettua Florinus-nimeä. Tomas Eskilinpojasta tuli Tahvion Peder Friisin lasten holhooja. Maanlain mukaan pääsääntöisesti isänpuoleinen lähin sukulainen joutui holhoojaksi. Kristoffer Blomen lesken Elsa Lassentyttären perimän Piiloisen omistussuhteista ei ollut täyttä selvyyttä. Niinpä Jesper Matsinpoika Kruusin rälssintarkastuksen yhteydessä 1619 Piiloisen omistajaksi on merkitty Tomas Eskilinpoika."
    http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm

    VastaaPoista
  3. Thomas Thomae Florinus, Vaasan ja Mustasaaren kirkkoherra 1633. Valtiopäivämies, s. n.1580, k. 1648 Mustasaari. Thomasin toinen puoliso: Catharina Erikintytär Borgstadius, s. 15.04.1614, k. 1678 (Vanhemmat: Porvoon kirkkoherra Ericus Borgstadius ja Brita Mårtenintytär).

    Kirkkoherra tuli kaupunkilaisten kanssa hyvin toimeen, mutta hänen toisen vaimonsa Karin Erikintyttären elämänvaellus herätti Vaasassa pahennusta niin, että tarkastusmatkalla käynyt piispa Rothovius määräsi asian maallisen oikeuden tutkittavaksi. Papinemännän miehensä poissa ollessa järjestämistä juomingeista riitti puhetta, ja 1643 raastuvanoikeus totesi rouvan syyllistyneen aviorikokseen. Kuolemantuomio lieveni hovioikeudessa, ja myöhemmin Turun tuomiokapituli salli eronneen vaimon mennä uuteen avioon kultaseppä Anders Simonsson Beijarin kanssa, kunhan pari vain vihittäisiin naapuriseurakunnassa.

    VastaaPoista
  4. Tuomas Eskilinpojan "nimetön" tytär (5) oli ensimmäisessä aviossaan von Münsterin kanssa. Hänen toinen puolisonsa oli Hauhon kirkkoherra Anders Kristoforii Herkepaeus. Nimeltään tuo tytär oli Karin Thomasdotter. Asiaa on käsitelty laajasti tässä ketjussa: http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-4483.html
    t. Olavi Arra

    VastaaPoista

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus