analytics

Paimion Kampparla

Kampparlaa kesällä 2010 - etualalla Kuninkaantietä,
joka ylittää tässä kohdassa pienen Varsojan
Paimion Kampparlan (aik. Kamparla) kylässä oli maakirjojen alkaessa vuonna 1540 kolme taloa, jotka kaikki olivat yhden manttaalin tiloja. Tankoluvuksi kylässä saatiin 24 ja yhdelle tangolle pantiin kylvöä puoli pannia eli noin 46 litraa jyviä.

Talollisia olivat Jaakko Porvari, Jaakko Heikinpoika sekä Paavo Matinpoika. Porvarin taloa isännöivät Jaakon perilliset aina vuoteen 1586 jolloin se autioitui ruton takia. Esko Markunpoika ja Mikko Eskonpoika olivat sitten isäntinä 1600-1652, kunnes talo jälleen tuli autioksi. Paimion nimismies keräsi niittyjen heinät itselleen ja ohikulkevat matkamiehet antoivat elukoittensa syödä talon mailla. Talo ja koko kylä sijaitsi nimittäin aivan ikivanhan Kuninkaantien varrella. Seuraava yritys talon kohdalla oli vuosina 1670-1685, kun Simon Jaakonpoika ja Esko Kreunpoika hallitsivat sitä. Vuodesta 1686 lähtien tila pysyi autiona aina Isovihaan saakka.

Jaakko Heikinpojan suku piti taloaan vuoteen 1608. Tuolloin tila joutui autioiduttuaan kruunulle. Aivan kuten Porvarin talossa, yritettiin täälläkin aika-ajoin saada tilaa kannattavaksi, mutta vuodesta 1682 Isovihaan saakka tämäkin paikka oli autiona.

Paavo Matinpojan talo pysyi itsenäisenä vain vuoteen 1621 ja tuli sitten autiovaiheen jälkeen liitetyksi naapureihinsa. Näin 1680-luvulta Isovihaan saakka koko Kampparlan kylä oli autiona.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus