Muurareita ja ylileikkaajia

Yläneen Uudenkartanon yhtenä torpparina mainitaan 1826 alkavassa rippikirjassa muuan Christoffer Kottelin, joka syntyi Länsi-Uudenmaan Karjalohjalla keväällä 1793. Hänen puolisonsa oli Viirilän talosta kotoisin ollut Kristina Juhontytär, joka oli miestään vuoden verran nuorempi. Pariskunta vihittiin loppuvuodesta 1826. Miksi sitten karjalohjalainen nuori mies oli tullut Yläneelle, jonne matkakin oli sangen monivaiheinen suorien tieyhteyksien puuttuessa?

Yksi mahdollisuus on hänen ammattinsa. Vihkimerkinnän mukaan Christoffer työskenteli Yläneen Uudessakartanossa muurarimestarina. Ammattimiehille oli aina tarvetta kartanoissa ja työn perässä saatettiin matkustaa pitkiäkin matkoja aivan kuten tänä päivänä.  Christoffer Kottelin toi Yläneelle mukanaan myös siskonsa Ebba Ulrikan. Hän oli veljeään kolmisen vuotta nuorempi.

Ebba Ulrika meni vihille jo 1821 ”ylileikkaaja” Fredrik Fribergin kanssa. Herra Friberg työskenteli Uudenkartanon mailla sijainneessa vaatetehtaassa. Hän oli vasta aloittanut uudessa ammatissaan edellisen ylileikkaajan, Wilhelm Nyman ajauduttua päättämään päivänsä itse vuoden 1820 lopulla. Merkittävä osa tämän jo ammoin lopetetun tehtaan ammattimiehistä aina johtajia myöten tuli Ruotsista. Fredrik Friberg muutti 1820-luvun kuluessa Lietoon, jossa Littoisten verkatehdas imi työvoimaa yhä enemmän ja enemmän.

Christoffer Kottelinin kaksi vanhinta veljeä työskenteli myös muurareina, Johan Karjalohjalla ja Emanuel Vihdissä. Johan Kottelinin poika Emanuel seurasi isänsä jälkiä, sillä hänet mainitaan muurarioppilaana 1840-luvun Karjalohjalla.
Christofferilla ja Kristina Juhontyttärellä oli kolme tytärtä, Amalia (s. 1826), Stina Kaisa (s. 1828-k.1839) ja Eva Ulrika (s. 1837-k.1838). Amalia lähti heti ripille päästyään piiaksi läheiseen Grönholmin torppaan.  Sieltä hän palaili aikanaan kotitorppaansa, kunnes keväällä 1855 hänet vei vihille Tourulan kartanon Tiensuun torppari ja leskimies Emanuel Matinpoika. Sulhanen oli kotoisin Längelmäeltä ja nuorikkoaan pari vuotta vanhempi. Emanuelilla oli aikaisemmasta avioliitostaan ainakin kolme lasta ja Amalian kanssa katraaseen syntyi vielä neljä lisää; Thilda (s. 1857), Karl Oskar (s. 1859), Edla Sofia (s. 1863) ja Serafia (s. 1867). Joskus 1860-luvulla rippikirjaan ilmestyy Emanuelin sukunimeksi Nordlund. Amalia Kottelin poistui tästä ajasta vuonna 1868 ja Emanuel Nordlund meni kolmannen kerran naimisiin, tällä kertaa Henrika Lovisa Eliaksentyttären kanssa. 

Edellä mainittu Thilda –tytär sai aviottoman lapsena kevättalvella 1878, kun taas Edla Sofian kohdalle on rippikirjaan merkitty haalea raapustus ”lär någonstans tjänet”.
Muurarimestari ja torppari Christoffer Kottelinista tuli vuosien mittaan itsellinen eli ”inhysning”. Puoliso Kristina kuoli 1867 ja Christoffer itse 1877. Viime vuosina hänen seuranaan asui torpparin leski Eeva Juhontytär, joka onkin – yllätys, yllätys – Christofferin sisko. Hän oli siis kolmas saman sisarussarjan jäsen, joka vaihtoi Länsi-Uudenmaan Karjalohjan maisemat saviseutuun Yläneellä. Eevan puoliso oli Åkerholmin torppari Jaakko Jaakonpoika, jonka isä oli jo ollut saman mökin torpparina 1780-luvulla.



Kommentit

Suositut tekstit