Keksijä-Kalle

Kaarle Konttu syntyi Sauvon Koutbölen talossa maaliskuussa 1822. Hänen isänsä Kaarle Heikinpoika oli tilan isäntänä ja äidin nimi oli Leena Fransintytär. Kaarlella oli neljä sisarusta, joista tosin yksi menehtyi aivan pienenä.

Nuoresta pojasta lähtien Kaarle osoitti suurta sorminäppäryyttä. Hän teki itse itselleen leikkikaluja veistämällä ja jo 13-vuotiaana Kaarle rakensi toimivan kellon. Tuo kello pystyi osoittamaan sekä tunnit että minuutit, mutta myös lyömään tasa- ja neljännestunnit. Kellon rakentaminen käy vieläkin hämmästyttävämmäksi, sillä Kaarle ei ollut koskaan nähnyt toimivaa, lyövää kelloa. Hän siis joutui suunnittelemaan tämän puolen laitteesta aivan itsenäisesti.

Noin 20 vuoden iässä Kaarle Konttu oli ajamassa ns. hollikyytejä nähden eräässä kestikievarissa aidon posetiivin. Kievarin isännälle hän kertoi rakentavansa itse samanlaisen soittopelin.  Lisäksi Kaarle lupasi sen olevan valmiina, kun hän seuraavan kerran ajaa kyytejä samaan paikkaan. Mies piti sanansa rakentaen posetiviin, jossa oli kuusi säveltä. Koska Kaarlella ei ollut musiikin teorian tuntemusta, olivat sävelet sellaisia, jotka hän itse osasi laulaa.

Aikuisiällä hän asui talossa, jonka päätyyn hän oli tehnyt omaperäisen kellon. Jokaisena täytenä tuntina kello nimittäin löi vasarallaan kellon viereen sijoitetun padan kylkeen ilmoittaen näin ajan kulumisen.  Talon eteisessä oli vaaka, jonka vastapainona toimi iso katukivi. Työhuoneessaan Kontulla oli monenlaisia virityksiä, joista yhtenä piippu-urut. Talon keittiöön keksijämme oli sijoittanut kellon, joka yhdellä vedolla toimi 18 päivää. Se oli rakennettu 28 rattaasta ja tuntien sekä minuuttien lisäksi laite näytti sekunnit ja viikon päivät.

Kamarissaan Kaarle Konttu piti toisia piippu-urkuja, joilla hän myös taitavasti soitteli itseoppineena.  Turun Sibelius-museossa säilytetään Kontun rakentamia urkuja, joissa on yksi äänikerta ja yksi sormio. Pedaaleita ei ole lainkaan. Laitteen lahjoitti museolle Juho Salminen vuonna 1965. Pintavaurioista huolimatta itse koneista on säilynyt koskemattomana. Konttu valmisti tämän soittopelin vuoden 1880 vaiheilla.

Paitsi musiikkipelejä, suunnitteli Kaarle Konttu myös runsaasti maataloustyökaluja. Suomen Talousseura palkitsi keksijän näistä ansioista pronssimitalilla ja pienellä rahasummalla vuonna 1868. Näiden joukossa oli mm. kivennostokone, viljanpuhdistuskone ja kannonnostokone. Ensin mainitun hän rakensi sen jälkeen, kun eräs herra oli luvannut puoli tusinaa hopealusikoilta Kaarlelle, mikäli tämä helpottaisi kivennostamista.

Lukuisten muiden askareiden lisäksi hän ajatteli myös läheisiään. Yhdessä rovasti Hjerpen kanssa Konttu lahjoitti lämmityskamiinat Sauvon kirkkoon. Niihin Kaarle suunnitteli suuret savutorvet, jotka kiersivät ympäri kirkkoa lämmittäen näin sitä mahdollisimman hyvin. 

Kommentit

Suositut tekstit