Hornin rasia

Matkailulehti 1.2.1913
Karunan kirkko Helsingin Seurasaaressa
Kansalliskirjaston digitaaliset kokoelmat
Karunan vuonna 1912 Helsingin Seurasaareen siirretyssä kirkossa oli ainakin vielä 1800-luvun
lopulla tallessa erittäin vanha rippileipärasia. Sen kannessa olivat Karunan kartanon aikanaan omistaneen vapaaherra Arvid Hornin (af Åminne-sukua) ja hänen toisen vaimonsa, Maria Elisabet Kruse af Kajballan nimet sekä vuosiluku 1686. Vapaaherra Horn oli rakennuttanut kirkon omalla kustannuksellaan, mutta tämä kostautui muutamia aikoja myöhemmin, sillä hän joutui myymään kartanonsa velkojensa takia.

Kirkon syntytarina on mielenkiintoinen, sillä Arvid Horn oli nuorena miehenä halunnut mennä naimisiin oman serkkunsa, Ingeborg Gyldenärin kanssa. Isä Mauritz Horn ei hyväksynyt aiottua liittoa ja poika vei asian Turun tuomiokapitulin käsittelyyn. Siellä avioon ei otettu kantaa, sillä sen katsottiin kuuluvan itselleen kuninkaalle. Tämä olisi tarkoittanut jopa vuosikausia kestävää selvitystä, joten Arvid Horn kävi yksinkertaisesti hakemassa Ingeborgin tämän kotoa, Maskun Kankaisten kartanosta.

Lohjan Laakspohjaan muuttanut pariskunta yritti yhden talven ajan saada liitolleen kirkollista vihkimystä. Tämä kulminoitui kirkkoherran vangitsemiseen Laakspohjaan. Hänelle luvattiin vapaus vasta, kun tämä olisi vihkinyt ”susiparin”. Näin myös tapahtui ja vaikka muotoseikat olivat kunnossa, eivät aikalaiset hyväksyneet tätä väkivalloin tapahtunutta avioliittoa. Arvidin ja Ingeborgin ei esimerkiksi annettua nauttia ehtoollista kirkossa.

Ingeborgin kuoltua nai Arvid Horn täysin laillisesti toisen serkkunsa tyttären, Maria Elisabet Krusen. Uusi pariskunta ei kuitenkaan saanut istua Karunan kirkossa eturivissä, joten Arvid Horn joutui puolisoineen kärsimään miehen aiemmista edesottamuksista. Saadakseen asian järjestykseen rakennutti Horn lopulta Karunaan oman kirkon, Sant Maria Elisabethin.


Karunan kirkkoa remontoitiin 1700-luvun lopulla runsaasti. Näissä muutoksissa se sai mm. harjakaton. Kirkkosaliin tuli puolestaan tynnyriholvi puusta. Ikkunoitakin suurennettiin kaariksi. Lopulta 1780-luvulla länsipäätyyn tehtiin eteinen. Arvid Hornilla oli ns. patronaattioikeus, joten hän sai itse valita pappinsa. Karuna perustettiin Sauvon kappeliksi vuoden 1681 paikkeilla ja oma kirkkoherrakuntansa siitä tuli vasta 1908. Tämä kausi päättyi 1969 Sauvo-Karunan seurakunnan syntyessä.

Kommentit

Suositut tekstit